perjantai 21. elokuuta 2015

Morsiuspuku

Valokuvat © Jarno Pellinen. Ethän kopio kuvia!

Häiden läpikäynnissä on nyt päästy juhlan alkuun ja ajattelin tässä vaiheessa pysähtyä hetkeksi ja käydä läpi muutamia hääpäivämme pääasioita. Ensimmäisenä haluan esitellä teille morsiuspukuni.

Kaikkihan alkoi mielikuvasta, jonka mukaan morsiuspukuni olisi kevyt, a-linjainen ja elegantti. Toivoin siihen sydänpäätietä, pitsisiä yksityiskohtia ja halusin sen korostavan vyötäröä. Valikoin heti alkuun pois satiiniset, olkaimelliset ja liian prinsessamaiset puvut. Blogin alkutaipaleella kerroin morsiuspuvun etsinnästä ja tässä postauksessa kävin läpi tuntemuksiani asiaan liittyen. Esittelin tuolloin kuvia puvusta, jonka malli oli mieluinen, koristelua oli sopivasti ja materiaalit vaikuttivat oikeanlaisilta. Postausta seuraavana päivänä menin Tampereen Morsiusgalleriaan, josta kyseinen puku löytyi. Valitsin sen sovitukseen noin kymmenen muun puvun kanssa. Sovittelin jälleen kerran pukua toisensa jälkeen ja mikään ei oikein tuntunut oikealta, kunnes kohdalle tuli tämä esittelemäni malli. Päätin todella nopeasti, että halusin juuri sen ja jouduin jopa vakuuttelemaan myyjälle, että olen päätökseni tehnyt. Kyllä sen sitten vain tietää, kun se oikea tulee kohdalle.

Morsiuspuvukseni valikoitui siis ihana, upea White One:n Jacques - sama puku siis jonka esittelin teille silloin vuosi sitten. Oli todella hassu tunne, kun puin puvun päälleni ensimmäistä kertaa. Tunsin, että tässä puvussa voin oikeasti liikkua, se tuntui mukavalta ja näytti niin ihanalta. Se oli juuri sopivan yksinkertainen, romanttinen ja elegantti.





Kuten aikaisemmin täälläkin pohdiskelin, halusin yhdistää morsiuspukuuni koristeellisen vyön. Tutustuin valmiisiin vaihtoehtoihin häämessuilla ja netissä, mutta mitään täydellistä ei oikein tullut vastaan. Niinpä otin yhteyttä Ateljé Tuhkimotarinan Heidiin, jonka taidonnäytteisiin olin tutustunut useilla häämessuilla, ja kerroin hänelle vyöpohdinnoistani. Lähetin Heidille kasan inspiraatiokuvia ja hän ryhtyi tuumasta toimeen ja lähetti minulle kuvia eri vaihtoehdoista. Niinpä päätin tilata häneltä mittatilausvyön, jossa yhdityisi helmet, strassit, pitsi ja satininauha. Vähän aikaa myöhemmin vyö saapui postissa kotiin ja pakkohan sitä oli sovittaa heti puvun kanssa - se oli niin täydellinen!


Puvussa oli todella mukava olla koko päivän, mutta tanssiessa minulla oli hieman hankalaa. Takaosaan oli kyllä kiinnitetty nappi joten sain laahuksen nostettua ylös, mutta silti taaksepäin astuminen johti siihen, että tallasin kokoajan laahustani. Liukastelin koko häätanssimme ajan ja siinä hetkellä toivoin, että olisin valinnut vaikka sääripituisen puvun! Muutoin olin kyllä tyytyväinen morsiuspukuuni mitä tulee mukavuuteen. Vaikka hääpäivänämme ei ollut mitenkää erityisen kuuma, oli ihanaa kuinka kevyeltä puku tuntui päälläni.

Häätanssin jälkeen päädyin vaihtamaan morsiuspuvun polvipituiseen jatkomekkooni, jossa oli morsiuspuvun tapaan tylliä ja pitsiä. Johan muuttui tanssiminen helpommaksi! Esittelen kuvia jatkomekostani sitten hääjuhlakertomuksen edetessä siihen kohtaan.

Tällä hetkellä morsiuspuku odottaa pukupussissaan pesulaan pääsyä. Mitä sille sen jälkeen teen, en vielä tiedä. Pohdin välillä pitäisikö se laittaa myyntiin vai pidänkö sen itselläni. Jotenkin vain tuntuu niin lopulliselta luopua morsiuspuvusta - siiten ne häät ovat todella ohi. Taidan odottaa vielä hetken, ennen kuin teen päätöksen!

torstai 13. elokuuta 2015

Hääkirppistä päivitetty!

Käykää katsomassa hääkirppis, siellä on alennettuja hintoja ja uusia häätavaroita myynnissä!

Saapuminen juhlapaikalle

Kaikki valokuvat © Jarno Pellinen. Ethän kopio kuvia!

Hääpäivän aikataulu venyi heti alkuun kun saavuimme juhlapaikalle hieman myöhässä. Saimme kuulla jälkeen päin, että vierailla oli kyllä riittänyt tekemistä sillä aikaa kun olimme kuvattavana. Monet tapasivat tuttaviaan pitkästä aikaa ja juteltavaa riitti, photoboothissa otettiin paljon polaroideja ja vieraat kiertelivät juhlapaikkaa etsien omia istumapaikkojaan.

Saavuimme paikalle noin klo 15.45 ja meidät toivotettiin tervetulleiksi juhlapaikan pihalla meren äärellä. Kirkosta unohtuneet saippuakuplat oli järjestetty paikalle ja niitä puhallettiin kun kävelimme vieraiden luokse. Täytyy myöntää, että saippuakuplat toimivat tässä tilanteessa aivan täydellisesti!




Meitä onniteltiin ja vieraille tarjottiin Tallinnasta tuotua Sladkoje Igristoje -kuohuviiniä. Häävideoltamme kuulin kuinka jotkut kehuivat kuohuvaa, joten saimme olla valintaamme tyytyväisiä. Isäni piti lyhyen tervetuliaispuheen ja pyysi vieraitamme siirtymään sisälle, sillä olikin jo aika muutamalle tutustumisleikille!

tiistai 11. elokuuta 2015

Vihkiminen

Kaikki valokuvat © Jarno Pellinen. Ethän kopio kuvia!

Meidän vihkipappimme oli onnekas sattuma. Mustasaaren seurakunnassa on vain muutama suomenkielinen pappi ja emme saaneet vaikuttaa valintaan itse. Onneksemme meille sattui aivan ihana naispappi joka oli täydellinen juuri meille. Tapasimme pappimme ensimmäistä kertaa kirkkoharjoituksen yhteydessä muutama päivä ennen häitä. Keskustelimme kaikenlaisista asioista ja tietenkin parisuhteestamme sekä vihkikaavasta. Meille jäi tapaamisesta todella hyvä fiilis ja jäimme innolla odottamaan lauantain vihkitilaisuutta.

Kun olimme hääpäivänä saaneet vihkimistä edeltävät valokuvaukset hoidettua siirryimme kaasojen, bestmanin, sulhasen ja isäni kanssa sakastiin odottelemaan. Katselimme ikkunasta kirkkoon saapuvia vieraitamme, nautimme muutaman rohkaisevan ja fiilistelimme ainutlaatuisessa hetkessä.





Olimme valinneet häämarsseiksi Prinsessa Ruususen juhlamarssin ja Edward Elgarin Maa tulevaisuuteen -marssin. Kun vihkimisen oli aika alkaa, kävelimme isäni kanssa alttarille Prinsessa Ruususen soidessa. Tunnelma oli aivan mahtava ja oli ihana nähdä niin paljon iloisia kasvoja kirkossa. Lopulta löysin niiden keskeltä oman sulhaseni ja kävelimme yhdessä loppumatkan alttarille.

Vihkikaavamme oli lyhyt ja meillä laulettiin ainoastaan yksi virsi, Suvivirren sävelellä menevä nro 822 jossa on avioliittyyn liittyvä sanoitus. Halusimme sisällyttää tilaisuuteen yhden tekstin, jonka kaasoni luki.

Valitsimme luettavaksi raamatunluvun Laulujen laulu 8:6-7:

Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten,
pane sinetiksi ranteesi nauhaan.
Rakkaus on väkevä kuin kuolema,
kiivas ja kyltymätön kuin tuonela.
Sen hehku on tulen hehkua,
sen liekki on Herran liekki.
Suuret vedet eivät voi sitä sammuttaa,
Virran tulva ei vie stiä mukanaan.
Jos joku tarjoaisi taloa ja tavarat rakkauden hinnaksi,
hän saisi vain toisten pilkan.

Sitten olikin aika sanoa tahdon, sain sormeeni vihkisormukseni ja suutelimme ensimmäistä kertaa avioparina. Tahdon-kohta oli oikeastaan ainoa hetki jolloin minua jännitti. Hyvinhän se kuitenkin meni ja jännitys kaikkosi saman tien.






Lähdimme kävelemään alttarilta pois avioparina Maa tulevaisuuteen -marssin tahtiin. Poseerasimme hetken aikaa ja nautimme tilanteesta ennen kuin lähdimme kävelemään. Päästyämme kirkosta ulos huomasimme, että kirkon pihassa oli jo vieraita odottamassa seuraavan vihkimisen alkamista. Se oli aika outoa mutta onneksi ei haitannut meitä mitenkään. Kävelimme nopeasti sulhasen kanssa takaisin sakastiin ulkokautta sillä aikaa kun vieraat siirtyivät kirkon portaille odottamaan meitä. 

Tässä vaiheessa oli tarkoitus puhallella saippuakuplia, mutta olimme unohtaneet ne hotellihuoneesemme. Onneksi huomasimme unohduksen hyvissä ajoin ennen vihkimistä ja sovimme kaasojen kanssa, että he ohjeistavat vieraita taputtamaan meille saippuakuplien puhaltamisen sijaan. Tämä toimi oikein hyvin ja lopuksi ohjeistimme vielä vieraita ryhmittymään portaille yhteiskuvaa varten. Sitten vieraiden olikin aika siirtyä kohti juhlapaikkkaa ja me lähdimme bestmanin ja yhden kaason kanssa kohti seuraavaa kuvauspaikkaamme, jossa viivyimme noin 45 minuuttia. Kuvausten päätteeksi poksautimme kuoharipullomme ja lähimme kohti juhlapaikkaa. 



Tunnelma vihkimisen jälkeen oli aivan mahtava ja olo oli todella huojentunut. Vaikka en ollut oikeastaan jännittänyt missään vaiheessa, juhlapaikalle siirtyessämme tunsin vain niin suurta iloa, onnea ja olin valmis nauttimaan ikimuistoisesta hääjuhlastamme.